Tätä minä teen joka ilta töiden jälkeen. Makaan levitetyllä sohvalla eriparisukat jalassa, facetan ja luen swahilia. En edelleenkään etene niin nopeaa kuin haluaisin, mutta viikon tauko opiskeluista antoi taas voimaa sanojen, prefiksien ja konkordi-fucking-järjestelmän tankkaamiseen... Välillä kirjat lentävät nurkkaan, kun en viidennellätoistakaan pänttäyskerralla muista mazungumzon suomenkielistä merkitystä tai kun numeroita luetellessa väliin jää aina se sama tisa...
En tykkää mistään pitkäjänteisyyttä vaativasta touhusta, vaan parasta olisi jos voisin jollakin koneella skannata koko kieliopin ja swahilin sanaston päähäni. Hermot menevät ja turhauttaa, mutta toisaalta oppimisen myötä sattuvat oivallukset ovat ihan parhaita. Parasta on, kun lähtee jonkin verbin ympärille rakentelemaan subjektiliitteitä ja verbimuotoja ja hoksaa sen menneen ihan oikein. En minä ihmeisiin pysty, mutta pikkuhiljaa sanoja pyörittelemällä kielioppi alkaa avautumaan...
Mambo Vipi? on osoittautunut (riittävän) hyväksi oppikirjaksi. Itsenäisenä opiskelijana jään usein ihmettelemään joitain pieniä yksityiskohtia, joiden merkitys olisi kiva varmistaa joltain swahilia osaavalta henkilöltä. Joskus taas huomaan takertuvani ihan epäolennaisuuksiin, joiden merkitys pienen selailun jälkeen selviääkin vasta kahden kappaleen kuluttua.
1. Vaikka swahili onkin suomalaisille helppo kieli ääntää, ovat kirjan ääntämisohjeet auttaneet kitkemään pois joitain ääntämisvirheitä. Mun swahiliini saa ilomielin jäädä suomalainen aksentti, siitä en oikeastaan edes halua oppia täysin pois. Kukaan ei odota, että lausun sanat täysin oikein - sitä tärkeämpää on mielestäni keskittyä sanaston ja lauserakenteiden viilaamiseen.
2. Kielen oppimista hidastaa, kun kaikki täytyy aloittaa ihan alusta. En tajua kielioppisanastosta yhtään mitään. Ja mikä helvetti on approksimatti?3. Tällaisia tehtäviä oli kirjan 1. luvussa...
4. Odotan kauheasti 3. lukuun pääsemistä! Tuntuu turhauttavalta edelleen jankata 2. lukua, kun kielioppi alkaa olemaan jo selvää, mutta perfektionistina en voi edetä, ennen kuin osaan sanaston ulkoa...
5. & 6. Jossakin todella väsyneessä mielentilassa kirjoitettuja muistiinpanoja... AMK:ssa opin, että jos haluan oppia jotain, mun on kirjoitettava kaikki ylös. Kun joskus vuoden päästä olen käynyt läpi koko Mambo Vipi-kirjan, voin myydä muistiinpanoni jäljennöksenä hyvään hintaan. :---D
Tällaista tämä on. Aika väsynyttä vääntämistä välillä, mutta motivoivaa ja mukavaa. Mulla on hyvä syy lukea swahilia ja jokainen opittu tavu, lause ja sana helpottavat tulevaa. It always seems impossible till it is done.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti