keskiviikko 1. heinäkuuta 2015

Sateenkaaria ja poneja

... Tai oikeastaan koirankarvoja, pissaa ja punkkeja. Ja yliannostus söpöjä koirankuvia vastapainoksi edelliselle blogipäivitykselle.

Tiistaina Louis soitti mulle kesken yhdistyskokouksen, etta meidan kantakaupan myyja tarvitsee valittomasti apua koiran hoidossa viikon verran. Viiden minuutin kuluttua koira tupsahti sisalle olkkariin ja me kaksi ventovierasta jaimme tuijottelemaan toisiamme. Pian mun puhelin soi uudestaan. Se oli Louis, joka halusi viela muistuttaa etta koira on mun luona vain viikon. "Only for a one week Jenni, please"

Koiran omistaja on siis mun intialaisen vuokraisantani Aleemin koira. Aleem matkusti Dariin perheensa kanssa ja lykkasi koiran hoitoon talle toiselle intialaisherralle, joka on toissa Aleemin isan kaupassa. Kaupan nimi on muuten Aleem's. Hehe.

Meista on Chunkyn kanssa tullu aika hyva tiimi. Yöt minä nukun sängyssä ja Chunky vahtii untani sängyn alla köllötellen. Aamulla lähdetään töihin ja tehdään yhdessä toimistohommia. Iltausin rymytään ja katsellaan telkkaria väsymyksen iskiessä. Hauska tyyppi. Chunky matkustaa autossa lika a boss ja kipuaa olkapäilleni katselemaan maisemia. Joskus taas Chunky laittaa kuononsa ulos avoimesta auton ikkunasta ja hengittelee sisäänsä Afrikan tuoksuja.

Toissapäivänä Chunky alkoi rapsuttelemaan itseään ja bongasin kirpun sen vatsalta ja pari punkkia jalasta. Ajettiin eläintarvikekaupasta toiseen, sillä useimmissa oli tarjolla vain tosi tujuja myrkkyjä ja minä haluasin pestä Chunkyn kirppushampooolla. Clever ja Adolph olivat kärsimättömiä ja naureskelivat hyväntahtoisesti mun länsimaalaiselle helläkätisyydelleni. Shampoo löytyi viidennestä kaupasta.

Koira pestiin. Andrew piti koiran kuonosta kiinni, ettei se pääse puremaan tai nuolemaan shampoota. Clever auttoi minua kastelemaan koiran ja minä vaahdotin shampoota. Koira parka itki ja ulisi, mutta antoi pestä myös tassut joita se on varmaan punkkien takia arastellut.

Pesun jälkeen putosi punkki. Sitten toinen. Kolmas ja neljäs. Lopulta PUNKKEJA tippui koiralta yli 30. Ei saatana… ja minä luulin, että Suomessa on punkkiongelma! Koiraparan elinpiiri on ollut tosi suppea. Ollaan oltu kotona, käyty tienposkessa pissareissuilla ja oltu toimistolla, jossa se on saanut vapaasti viipeltää. Louis on sitä mieltä, että koira on nukkunut samassa paikassa vahtikoiriemme kanssa, jotka jatkuvasta pesusta ja puunauksesta huolimatta ovat aina ihan kirppuisia. Clever taas ajattelee, että karannut aasi, jota koira kävi ihmettelemässä, on pudottanut punkkeja ympäriinsä.

Punkeista päästiin, mutta kirppuja on vielä. Ei kyllä rapsuta enää niin paljon kuin ennen pesua, mutta välillä kyhnyttää massua ja korvan takaa ihan vimmatusti. Soitin vuokraisännälleni nöyränä ja nolona, mutta Aleem kertoi vievänsä koiran lääkäriin vielä kerran hinkutettavaksi. 

Chunky on oppinut tekemään tarpeensa ulos. Välillä se pissata luikauttaa lattialle, vaikka yritän viedä sitä ulos riittävän usein. Koti on kuitenkin tosi sotkuinen nyt, kun Chunky kaataa aina vedet juomakipostaan lattialle ja tanssahtelee vedessä jättäen jälkeensä hulluna pikkuisia, märkiä tassun kuvia.

Chunky lähtee huomenna takaisin kotiin. On vähän hassu olo. Toisaalta voisin kidnapata karvapallon, mutta toisaalta taas on kiva palata koirattomaan (=helppoon) elämään. Puoltoista viikkoa koiran kanssa ja kyllä mulla on vieläkin sellainen olo, että oon enemmän luonteeltani hullu kissanainen, kuin aktiivinen koiran lenkittäjä. 






lauantai 20. kesäkuuta 2015

Tansanialaisia aivoituksia

Tässä kuluneen 10 kuukauden aikana on tullut käytyä aika mielenkiintoisia keskusteluita tansanialaisten ystävieni ja tuttavieni kanssa vähän siitä sun tästä. Tässä esimerkkejä tansanialaisesta katselukannasta. 

Eli. Mitä tansanialaiset ajattelevat:

Homoudesta?

Suomessakin kuultu amishokema "ei se ole homo joka antaa, vaan se joka panee" pitää täällä paikkansa. Tansanialaiset uskovat, että homoja on vain yhdenlaisia - bottomeita. Homot eivät missään nimessä pysty olemaan parisuhteessa tai rakastamaan toisiaan, vaan homouden merkki on se että antaa miesten harrastaa seksiä kanssaan. 

Homouteen liitetään Tansaniassa heikkous, naisellisuus ja kyvyttömyys työntekoon. Heteromiehenkin on ihan ok harrastaa seksiä miehen kanssa, kunhan on top. Ei siihen seksiin tissejä tarvita.

Moshissa asuu kuulemma kolme homoa, eikä yhtään enempää. Tansanialaisten mielestä ei ole mahdollista, että tässä homovastaisessa kulttuurissa oltaisiin siinä tilanteessa, että homot ajautuvat avioliittoihin naisten kanssa kulttuurin painostuksesta. Homoja ei vain ole yhtä paljon kuin länsimaissa.

Eräs tuntemani henkilö lopetti Prison Breakin seuraamisen, kun Wentworth Miller tuli kaapista. 

Peppuseksistä?

Moshissa ei ole miehiä, jotka haluavat harrastaa peppuseksiä. Peppuseksiä harrastetaan kuulemma vain rannikkokaupungeissa, joissa on paljon arabivaikutteita. Arabit haluavat naistensa olevan neitsyitä naimisiin mennessä ja nyt on ajauduttu tilanteeseen, että naiset eivät Darissa, Mtwarassa, ja Tangalla enää tyydykkään pelkkään tavalliseen seksiin! 

Peppuseksi on likaista, koska seksin aikana on riski siihen, että paskaa menee miehen pippeliin sisälle. Tämä vaiva on hoidettavissa vain sillä, että virtsaputki täytyy käydä harjauttamassa lääkärissä aina oireiden alettua.



Mikäli nainen suostuu anaaliyhdyntään, voi parisuhteessa muodostua ongelmaksi se, että mies ei enää haluakkaan harrastaa tavallista seksiä! Tästä inhottavasta tavasta on todella vaikea irrouttautua, sillä siitä muodostuu addiktio!

Avioliitosta ja seurustelusta?

Avioliitto ei ole yhden miehen ja yhden naisen välinen pyhäliitto. Miehellä on oikeus mennä naimisiin useamman naisen kanssa, kunhan massia ja aikaa riittää vaimoille tasapuolisesti. Ekan vaimon asema on aina vähän kenkku, sillä kakkos- ja kolmosvaimoissa on uutuudenviehätystä, jota ensimmäisestä vaimosta ei enää löydy. 

Ensimmäinen vaimo jää usein lapsenvahdiksi aviomiehen lähdettyä uuden vaimon kanssa lomailemaan. Ensimmäinen vaimo hoitaa myös uusien vaimojen lapsia. 

Tansanialaiset miehet eivät ole uskollisia, vaan pettäminen on pikkujuttu. Naisen on tämä hyväksyttävä ja odotettava kiltisti kotona, kun mies kittaa kaljaa baareissa aamuyöhön kavereidensa ja vaihtuvien tyttöystäviensä kanssa. 

Mikäli mies tuo leivän pöytään, ostaa vaimolleen uusia vaatteita ja rahoittaa kauniin kodin, niin pettäminen on naisestakin ihan sallittua. Kuka nyt haluaisi elää vaatimatonta elämää uskollisen aviomiehen kanssa, kun vaihtoehtona on moniaviollinen, mutta vauras elämä?

Mikäli nainen pettää, niin turpiin tulee. Parisuhdeväkivalta on täällä ihan normaalia ja hyväksyttävää - pitäähän vaimon oppia tavoille. Perhepalaveri pidetään sitten, kun vaimolla on silmä mustana liian usein. Luultavasti tällöinkin vika löytyy naisesta.  

Lasten- ja kodinhoidosta?

Molemmat ehdottomasti akkojen juttuja. Naisen on kokattava miehelleen ja mieluiten kysyttävä, että mitä sinä kulta haluaisit tänään syödä kun palaat kotiin rankan työpäivän jälkeen. Jos ruoka ei tyydytä, niin mies ei syö vaan lähtee baariin kaljalle ja syömään grillikanaa. 

Naisen tehtävä on hoitaa lapset. Ruokkia, pestä, paijata, kasvattaa. Mies ei osallistu vauva-aikojen yöheräiluihin ja mistään kasvatuskumppanuudesta on turha haaveilla. Jotkut miehistä jopa saattavat haluta hieman auttaa, mutta sekin tyssää siihen, kun hirvittää että kaverit kuulee. 

Aamuisin nainen herää ennen miestä lämmittämään rakkaalleen pesuvettä ja valitsemaan päivän vaatteet. Miehen on mukava herätä, kun aamiaisen tuoksu kantautuu keittiöstä makuuhuoneeseen, ottaa lämmin kylpy ja pukea sohvankarmilta löytyvät viikatut vaatteet ylleen. 

Rahasta?

Ouuuu jessss, raha on siisti juttu. Jos sitä on, niin se kyllä näytetään. Kasvatetaan vatsakumpu, kuljetaan kalliit arskat päässä ja ajellaan hienolla autolla, tai mieluiten kolmella.

Jos sitä ei ole, niin lainataan veljeltä kallis auto, pummitaan bensarahat ja otetaan chicksit kyytiin.

Valkoihoisista?

Muutettuani omaan kämppään sain ohjeistuksen, että yksin asuminen ei sitten ole niin yksinkertaista, kun porkkanat ja sipulitkin täytyy ruokaa laittaessa kuules itse pilkkoa. ITSE PILKKOA??? OMG, en taida pystyä siihen. 

Me mzungu-naiset olemme hankalia, sillä meillä on mielipiteitä. Yritämme puuttua kaikkeen, kontrolloida kaikkea ja kaiken lisäksi olemme julmia tansanialaisia miehiä kohtaan. Olemme uusavuttomia, emmekä kyllä osaa valita esimerkiksi riittävän kypsää avokadoa toriostoksilla. 

Valkoihoiset miehet ovat… Noh, marjanpoimijoita. Täysin diktaattorivaimojensa vallan alla. Kyvyttömiä harrastamaan seksiä riittävästi, täysiä tossukoita. Tanssivatkin päin vittua. 

torstai 18. kesäkuuta 2015

Projekti numero 1

Kun kävin ekan kerran katsomassa mun asuntoa, ei keittiössä ollut tiskialtaan lisäksi yhtään mitään. Ei pöytätasoja, ei hellaa, ei ihan oikeasti yhtään mitään. Mun keittiö näytti tältä:


Muuttopäivää edeltävänä päivänä oli ihana Louis kuitenkin järkännyt mulle yllätyksen ja mun keittiöön oli nikkaroitu tasot kolmelle seinustalle. Käytössä nämä raakapuiset tasot kuitenkin paljastuivat aika epäkäytännöllisiksi, sillä materiaali imaisi kaiken rasvan ja oli pestynä ja pyyhittynäkin likaisen näköinen. Pöytälevy on tehty kahdesta lankusta, joten niiden väliin jäi aina murusia ja muurahaiset fanittivat sitä ihan kympillä.


Aikani pähkäilin, että mille pöydän kanssa alkaisin, kunnes muistin että mulla on jemmassa pinkki-musta puuvillakangas, jonka kuviointi on nätti mutta riittävän hillitty sisustukseenkin. Oon aikaisemmin ollut opintojeni puolesta osallisena työpajatoimintaan, jota vedettiin syrjäytymisuhan alla oleville nuorille. Siellä opin tekniikan, jossa kankaalla päällystettiin esimerkiksi koulujen vanhoja, puisia linjastotarjottimia. 

Tein vedestä ja puuliimasta maitomaisen seoksen, jolla pensseliä apuna käyttäen liimasin kankaan pöytälevyyn. Lasta olisi tässä ollut tarpeen ja sen tiesinkin, mutta en luovuudenpuuskassa jäänyt odottelemaan sen hankkimista. Yritin pensselillä vedellä ilmakuplat pois, mutta kuivuessaan kangas vetäytyi ja pintaan jäi joistain kohti vähän kupruiseksi.


Pöydän jalat maalasin pinkillä akryylimaalilla ja lakkasin koko komeuden kolme kertaa huonekalulakalla, jota ihmeekseni löysin täältä Tansaniastakin. Lopputulos on ihan kiva, mitä nyt seinistä vähän lähti maalit kun liimailin kangasta vahingossa vähän sinne sun tänne. Pinta on helppo pitaa puhtaana ja se kestää luutun kanssa pyyhkimisen. Yksi päivä pöydälle oli jäänyt tilkka vettä ja pintaan oli ilmestynyt harmahtava läikkä, mutta sekin hävisi kun annoin kuivahtaa. 

Nyt musta näyttää siltä, että pöytälevy saisi olla pinkimpikin. Jos jokin kiva kangas tulee vastaan, niin saatan repiä nykyisen pinnan pois ja vaihtaa kankaan vähän räikeämpäänkin, mutta toistaiseksi tämä on ihan hyvä näin.

Oon touhunnu täällä aika paljon kaikkea muutakin ja rempannu kaksi yöpöytää ja tapetoinut kylppärin oven vanhan kirjan sivuilla. Yritän löytää viikonloppuna aikaa projektien kuvailuun, koska mun mielestä niistä kaikista on tullut tosi kivat ja oon saanut niillä mukavasti väriä kotiin. 

Täällä remppaaminen ja laittaminen on tosi halpaa. Nyt haaveilen siitä, että saisin laitettya keittiöön mustavalkoruudullisen lattialaatoituksen.