maanantai 17. marraskuuta 2014

Maji Moto

Tämä juttu yöreissusta Maji Motolle, eli kuumille lähteille, taitaa olla mun viimeinen rästipätkä jonka lisääminen tänne on viipynyt ja viipynyt! Kuvat olen ladannut selaimelle monta viikkoa sitten, mutta kirjoittamiselle ei ole muka löytynyt aikaa. Oltiin muuten Hannan kanssa viikonloppureissulla Arushassa, kun Hanna myi käsitöitään Arusha Community Christmas Fair-nimisessä tapahtumassa. Tänään on ollut hieman virta pois, sillä auto hajosi eilisellä paluumatkalla 500 ajetun metrin jälkeen ja sen jälkeen pysähtelimmekin melkein koko paluumatkan noin kymmenen minuutin välein tienposkeen odottelemaan, kun kuskimme Juma sääti auton moottoria. Vettä satoi kaatamalla, autossa haisi pakokaasu ja mua välillä vähän jännittikin, sillä on yleistä että hajonneita autoja ryöstetään juuri tuolla tienpätkällä. Onneksi Louis tuli hakemaan meidät ja loppujen lopuksi päästiin ehjin nahoin takaisin Moshiin. Mutta se siitä ja takaisin itse asiaan!

Muutama viikko sitten lähdettiin telttailemaan kuumille lähteillle, jotka sijaitsevat siis noin 45 kilsaa Moshista Arushaan päin. Tie lähteille on tosi kenkussa kunnossa ja kiemurtelee pitkin kuivaa erämaata ja savannia. Lähteet tulevat vastaan juuri kun niitä vähiten odottaisi. Eka päivänä uitiin ja sukelleltiin itsemme väsyksiin, jonka jälkeen pystytettiin teltat ja syötiin kokin tekemää lounasta. Opetettiin myös mun työkaveria Cleveriä uimaan! 

Meillä oli mukana oma kokki, joka valmisti meille kahden ruokalajin illallisen. Illallisen jälkeen korkattiin tequilapullo, jota naukkailtiin tyttöporukalla. Minä, Jenni, Louis ja Ali oltiin viimeiset hereillä aamu viideltä ja seiskalta herättiin jo aamu-uinnille. Ihan huippuhauska reissu! En malta odottaa, että päästään kuumille lähteille mun kämppiksen kanssa! 















tiistai 11. marraskuuta 2014

GOING TO ZAMBIAAAA!!!


En ollut koskaan ajatellut lähteväni Sambiaan. Koko maa on ollut mulle yksi Afrikan valtio muiden joukossa, pikkuinen läiskä maailmankartalla, jonka paikallistaminenkin on ollut hankalaa ilman karttaa tästä mantereesta. Nyt mulla kuitenkin on lentoliput sinne ja hyvä fiilis siitä, että tein lentolippukaupat jennimäisen implusiivisuuskohtauksen päätteeksi. Parhaat reissut lähtevät aina jostakin hassusta älynväläyksestä, eikä mua haittaa juuri nyt ollenkaan siirtää Ruanda-suunnitelmia keväälle. Vituttaa sellainen turhanpäiväinen jappasu.


Sambiasta mä tiedän tällä hetkellä aikalailla sen verran, että viisumin saa on arrival, että maa on todella turvallinen ja että siellä puhutaan enkkua. Varasin huoneen 6 hengen dormysta Lusakasta ekaksi yöksi. Koska lennän sinne aamulennolla, niin mulla on koko päivä aikaa säätää bussilippua Lusakasta Livingstoneen. Livingstone on siis kaupunki, jonne kannattaa suunnata mikäli haluaa osallistua actionhommeleihin ja nähdä Viktorian Putoukset. Bussimatka Lusakasta Livingstoneen kestää kuutisen tuntia ja siellä mä majoitun neljäksi yöksi myöskin 6 hengen dormyyn. Livingstonesta palaan Lusakaan  bussilla huristellen ja lennän parin päivän kuluttua siitä takaisin Dariin, josta myöskin toivottavasti vielä saman päivän aikana keplottelen itseni Moshiin!

Olen lapsesta asti haaveillut hyppääväni benjihypyn, mutta laskuvarjohypyn jälkeen ajatus siitä on tuntunut aika leimiltä. Nyt kun kuitenkin mulla on edessäni mahdollisuus tehdä hyppy 150 metriä korkealta sillalta Sambesijoen yläpuolelta, niin tode-vitu-lakin hyppään! Sen lisäksi haluan uimaan putouksen yläjuoksulla sijaitsevaan Devil's Pooliin, joka on siis ihan putouksen laidalla sijaitseva kohta, jossa vesi ei virtaa kuivan kauden aikana. Mua kiinnostais ihan hulluna myöskin käydä lentämässä ruohonleikkurin moottorilla toimivalla kevytpurjehärvelillä, että miltä putoukset näyttävät lintuperspektiivistä!

Mulla on tosi hyvä fiilis tästä koko jutusta!!!

Mieli virkea, kroppa hajalla

Miten raihnainen voi ihminen olla? Mulla on polvet ruvella, jalat taynna haavoja ja nielurisat tulehtuneet. Kaksi viikkoa sitten meilla oli grillijuhlat, joiden paatteeksi lahdettiin vapaaehtoistyontekijoiden kanssa Malindiin laulamaan karaokea. Hyppasin taksista pois ja kavelin pimeaa kadun vartta baarin ovelle, kun yhtakkia leikattu jalkani humpsahti reitta myoten viemarikaivoon jonka kansi oli rikki. Molemmat polvet ja kammenet aukesivat ja tilanne oli todella koominen. 

Kaksi edellista paivaa meidan aasimme on pyrkinyt erityisen ahkerasti pois aitauksestaan ja olen jahdannut sita mita kummallisimpiin vuorokaudenaikoihin saadakseni sen pysymaan narun nokassa. Aasijahdin tiimellyksessa olen ilmeisesti onnistunut astumaan ohdakkeen paalle, koska nyt mun kantapaani on taynna piikkeja ja haavat ovat tulehtuneet niin, etta mun on vaikea astua.

Ja sitten tama mun kurkkuni. Viikon ajan mun korvat ja nielu ovat olleet todella kipeat, mutta muita flunssan oireita ei ole. Nieleminen, syominen ja puhuminen on ollut vaikeaa. Yksi ilta kurkkasin suuhuni taskulampun kanssa ja huomasin, etta mun nielurisat ovat todella turvonneet ja etta niissa on valkoisia laikkuja. Onneksi meidan aiska on sairaanhoitaja ja osasi neuvoa mulle oikeat dropit, jotka hain apteekista. Inholla ja kauhulla ma odotan saavani jonkun kamalan kurkkupaiseen, josta eroon hankkiutuminen tassa ymparistossa on taas yksi raksi seinaan...

Kroppa lagaa, mutta onneksi tukka on hyvin. Lauantaina melkein kaikki talon asukkaat olivat kuka missakin ja ma laitatin hiukseni. Istuin 6,5 tuntia letitettavana. Mulla on sellainen olo, etta oon paljon enemman oma itseni letit paassa. Hiukset ovat kylla aikamoinen hyypiomagneetti ja kadulla mulle huudellaan "HEY RASTA!". Vedan puoleeni viela entista enemman huumediilereita ja hamarahemmoja kuin ennen.


Hanna tulee Tansaniaan huomenna ja viikonlopuksi me lahdetaan Arushaan! Arushassa jarkataan joulumarkkinat, joihin Hanna menee myymaan decoupage-hommeleitaan. Buukkasin meille mokin paikasta, jonka nimi on L'oasis Lodge. Itseasiassa mesta on sama, jossa oltiin tyttojen kanssa meidan rilluttelureissulla. Paikassa on uima-allas, ihana ravintola ja tosi kiva tunnelma! Samalla ajattelin treffata Alikoa, jonka tunnen jo ekalta Tansanian reissultani. Tutustuttiin Alikon kanssa vunna 2011 Sansibarilla. Tammikuussa tavattiin uudestaan pikaisesti ennenkuin hyppasin lauttaan ja nyt ollaan tavattu pari kertaa, kun Aliko on muuttanut Suomesta takaisin Tansaniaan ja saanut tyopaikan jostain Arushan yliopistosta. Musta on tosi hauska ajatus, etta satunnaiset kohtaamiset Afrikan mantereella ovat muuttuneet ihan oikeaksi kaveruudeksi.

Mulla on kaukokaipuu ja tuntuu vaikealta olla paikallaan. Vaikka tykkaan Moshista tosi paljon, mun tekee mieli lahtea pienelle seikkailulle. Ensin ajattelin lahtea Ruandaan, mutta koska maan viisumikaytannot ovat mulle viela hieman epaselvat, ajattelin saastaa sen reissun kevaalle. Sen sijaan Fastjet lentaa halvalla Dar es Salaamista Lusakaan, jonna ajattelin tehda muutaman paivan mittaisen reissun taman kuun lopulla ennen Karoliinan tuloa. Mulla on tosi vahva tunne siita, etta mun taytyy tehda taa matka, nahda Victorian putoukset ja uida Delvis Poolissa. Jotenkin kuitenkin emmin lippujen varaamisessa, kun tuntuu etta koko joulukuu on yhta rahan menoa kun on UV Sansilla ja Miian ja Karoliinan kylailyt. Kai mun taytyy lopettaa empininen ja aloittaa elaminen!