sunnuntai 19. maaliskuuta 2017

London calling

Mulla on ens kuun lopussa kolmikymppiset. Pitkään funtsin että mitä tuolloin teen kun juhliakaan ei huvita järkätä. Mun kaveriporukka on ripoteltu iloisesti ympäri Suomen, joten mun kaikki tärkeimmät tyypit eivät kuitenkaan pääsisi paikalle. Mietin myös Pohjois-Pohjanmaalle lähtemistä ja siellä perheen kesken juhlimista, mutta meidän perhejuhlat seuraavat aina samaa kaavaa ja ilta päättyy siihen, että mun pikkusisko pahoittaa mielensä ja poistuu paikalta.

Ainoalta järkevältä tavalta viettää synttäreitä tuntuu matkustaminen.

Sain sovittua viiden päivän vapaan mun synttäriviikonlopun ympärille. Katselin lentoja sinne tänne, mutta lentohinnat mua kiinnostaviin paikkoihin (such like Palermo, Beirut, Marrakesh, Tirana...) kipusivat 400-600 euron paikkeille, joten budjettisyistä päädyin sitten buukkaamaan lennot tavallistakin tavallisempaan kaupunkikohteeseen, joka ei oo koskaan mua ees mitenkään erityisesti kiinnostanut. Nimittäin Lontooseen.

Eka olin että blaah siellä on vaan vettä, sumua, pari kauppaa siltoja, torni ja muutama muu tönö, mutta mennään nyt etten päädy nolona työpaikalle tötteröhattu päässä synttäreillä. Googlettelemalla mulle on kuitenkin selvinnyt että Lontoossa on kaikkea aika päheetä nähtävää, kuten musikaaleja, katutaidetta, hullun boheemeja kahviloita, monta kiinnostavaa lähi-idän ruokia tarjoavaa lafkaa, ehtymättömät siiderihanat ja rajattomat shoppailumahdollisuudet.


























Off to London siis.

tiistai 14. maaliskuuta 2017

Ruususen unta

Mitä mittää. 

Just tuossa tuumasin, että olen ollut tänään Suomessa tasan vuoden, mutta enpähän olekkaan. Vuosipäivään on vielä kuukausi aikaa. Tänään kuitenkin sulkeutuu taas yksi ympyrä - mun ei tarvi nukkua enää yhtään ainoaa yötä natisevalla rokokoo-sohvalla! 

Ostin perjantaina sängyn ja se toimitetaan mulle tänään iltapäivällä kotiinkuljetettuna Askosta. Ennen sänkykaupoille lähtöä olin laskenut nukkumisbudjetin, jonka piti sisältää kaikki sängyt, peitot, tyynyt, petarit, petarisuojat ja muut hilavitkuttimet. Sitten näin edullisimmat sängyt ja totesin että vitut budjetista. Jos jotain olen sängyttömän vuoden aikana oppinut, niin ainakin sen että Ilosaaresta pöllitty retkityyny pilaa niskat, retkipatja selän ja nukkumiseen oikeasti kannattaa panostaa. 

Sängyn ostaminen on oikeastaan venynyt näin pitkälle just siksi, etten oo halunnut hankkia opiskelijakämppäviboja tuovaa 120 senttistä runkopatjaa, jonka jouset pongahtavat petarista läpi parissa vuodessa. Halusin ostaa sängyn jossa nukun joka yö niinkuin hotellissa. Sängyttömän vuoden, (siis VUODEN!!!) jälkeen pääsen ensi yönä köllähtämään sänkyyn, josta oon aikaisemmin voinut nähdä vain päiväunia, laskemaan pääni tyynylle joka oikaisee joka ikisen niskanikaman ja kääriytymään untuvatäkkiin, joka on pujotettu laadukkaan puuvillalakanan sisälle. Tää on pelkkää rakkautta.

Koska oon niin onnellinen tästä, niin on ihan varma että jokin menee to
della pahasti pieleen. Mulla on tosi huono tuuri aina kaiken tällaisen suhteen ja mulla on koko ajan fiilis, että mulle tuodaan sieltä väärä sänky liian pienellä petarilla ja päädyn pitkän odotuksen jälkeen kuitenkin pettyneenä kyynelehtimään sohvalla, joka on liian lyhyt edes jalkojen suoristamiseen.
Jotta ensi yö olisi täydellinen, mun piti tietysti siivota kämppä. Moni asia on kesken eikä miellytä silmää, mutta tällasta täällä nyt on.











perjantai 3. helmikuuta 2017

við munum fara til Íslands

Voin kertoa - ei ihan turha sivusto tuo lentodiilit. 

Sattuman kaupalla Sannan kanssa löydettiin FB:n mainostamana tosi edulliset lentoliput Helsingistä Reaykjavikiin ja takaisin. Vuosia on Islannin matka vilahdellut mun ja Sannan matkasuunnitelmissa, alunperin reissuun piti lähteä jo ennen mun muuttoa Tansaniaan. Pyhä äiti nyt mennään!


Ollaan reissussa viikko, lennetään Suomesta 19.8. Ei olla vielä treffattu lentojen ostamisen jälkeen, mutta meikä kävi jo tietysti ostamassa Lonely Planetin ja oon mehustellut matkaa ihan huolella kahlaten läpi matkaopasta ja YouTubea. Nyt näyttäis siltä, että reissun suurin menoerä muodostuu autovuokrasta. Mennään koko reissu ihan eräjormailumeiningeissä, telttaillaan ja kokataan trangialla. Mietinnässä on että vuokrataanko retkivarusteet sieltä, vai roudataanko Suomesta kaikki tarvikkeet telttoineen päivineen.


Mistä tunnen, että oon kohta 30 vee? Siitä, että matkan budjetointi ei kiinnosta vittuakaan, vaan vähintään yhtä paljon kuin odotan reissua, odotan sitä, että saan hyvällä omalla tunnolla ostaa IG-hipster-traveller-vaatteita. Välttämättömyyksiä ovat flanellipaidat, reisitaskuhousut, alumiininen juomapullo, islantilainen neule ja pipo.