Halt! Stoj!

Tarvitseeko tästä edes kirjoittaa.

Ei itkua, ei pysähtymistä, ei shokkiarvoa. Tätä se on ollut - kamalaa, ankeaa, synkkää ja raakaa. Joulukuu oli hyvä aika tehdä visiitti Auschwitziin... Turisteja vain muutamia ja sumuinen syysilma omiaan luomaan 40-luvun fiilistä. Käymisen arvoinen paikka. Omatoimimatka Krakovasta Oswiecimiin noin 10 € per naama.

Krakova pähkinänkuoressa

Olis varmaan pitänyt kirjoittaa Krakovasta vähän aikaisemmin. Nyt mun aivot on Raahessa, enkä oikeastaan enää muista mitä Krakovassa tapahtui ja milloinkin. Junamatka Varsovasta Krakovaan kesti 5 tuntia. Sankarimatkailijan Krakova-kirjasta olimme lukeneet matkan kestävän 2-3 h, joten 5 tuntia puolalaisessa junassa tuntui ajan haaskaukselta. Nukahdin jo alkumatkasta ja hätkähdin hereille aina välillä konnarin kysellessä matkalippuja.

Juna-asemalta ostettiin seuraavaa aamua varten junaliput Oswiecimiin, joka myös nimellä Auschwitzina tunnetaan. Edellisestä, hermoja raastavasta ostoprosessista viisastuneena kirjoitimme reittitiedot jo valmiiksi ruutupaperille ja kaikki sujuikin yllättävän kivuttomasti. No siitä sitten taksi ja hostellille Kazimierzin juutalaiseen kaupunginosaan.

Mun sänky parin päivän oleilun jälkeen. Majoituttiin siis Secret Garden Hostelliin, joka oli tosi laadukas, siisti, mukava ja ystävällinen mesta. Reissun majoitusvalinnat menivät kyllä täysin nappiin! (Miksi tuon kuvan alle tuli tuommonen pölijä viiva?)

Eka ilta Krakovassa meni kitistessä. Kumpikin väsyneenä ja nälkäisenä. Etsittiin Kazimierzista ruokapaikkaa, joka kelpaisi kummallekin, mutta Marian kanssa syödään ainoastaan ihan äärimmäisissä erikoistilanteissa samoja ruokia, koska Maria syö ihan päin vittuja. :D Kaiken järjen mukaan Marian kolesteroliarvojen ja painon pitäisi huidella yliluonnollisissa lukemissa, mutta ei... No, ainaskin tunti käveltiin raivoten katuja siinä, eikä yhtään kummankin makuun sopivaa ruokapaikkaa tuntunut löytyvän. Jotenkin kuitenkin sitten Maria suostui hammasta purren lähtemään kanssani Edoon, sushiravintolaan. Siellä syötiin nuudeleita, nams! Oli hyvää, mutta annokset aika pienet.

Eipä siinä. Hostellilla vielä kahvia, teetä ja tupakkaa ennen nukkumaanmenoa.

Aamulla syötiin maittava hostelliaamupala. Tuoretta kahvia, herkullista leipää, juustoa, makkaraa, tomskua, muroja, marmeladia... Secret Gardenin aamupala oli runsas ja mikä parasta, ilmainen. Aamupalalta sitten taksilla juna-asemalle ja Auschwitziin!

Maria kävi vaihtamassa rahaa pienessä Kantorissa assalla. Pienissä rahanvaihtopisteissä tuntui olevan hyvä meno. Kunnon kurssi ja mukavaa palvelua. Western Union sen sijaan oli aivan perseestä ja saatiin lähes 100 zlotya vähemmän rahaa sadalla eurolla sieltä, kuin nuista hämäristä pikkukantoreista.

Keskiviikko kului siis keskitysleiriä kolutessa. Junalla sinne, bussilla takaisin. Teen siitä oman päivityksensä myöhemmin. Retken jälkeen oli kamala nälkä ja käytiin syömässä pettymysruoat Galeria Krakowskan Burger Kingissä. Mitäs siinä... Ostoksia siinä itselle ja muille. Hostellille ja kapakoita kiertämään!

Ekana Alchemiaan... Hauska paikka. Kynttilöitä, hämyisä tunnelma, boheemia puolalaisnuorisoa, jazzia. Tupakkapuolelle pääsi, kun meni vaatekaapin ovesta sisään. Halpaa ja ihanaa, tykkäsin tosi paljon.

Alchemiasta Propaganda Pubiin, jossa oli aika kommarimeininki. Tilasin kuivaa omppusiideriä, mutta myyjä ei ollut koskaan siideristä kuullutkaan. Niinpä päädyin juomaan tatankaa, eli bisongrass-votkaa omenamehulla. Aivan vitunnnnnnn hyväääää. Muuan shotinkin taisin siinä naamaani tirpasta.

Kännit olisin halunnut vetää, mutta järjen ääni Maria. Aamulla aikainen herätys, koska viimeinen päivä Puolassa. Lähdettiin Schindlerin tehtaalle tehtyyn museoon, joka oli Auchwitziakin hienompi kokemus. Päivitys myöhemmin.

Illalla joulumarkkinoille karvalakkiostoksille ja Intialaiseen ravintolaan syömään. Romanttinen vossikka-ajelu vanhan kaupungin torin ympäri ja hostellille nuokkumaan.

Tunnin, parin yöunet. Lento Varsovaan. Varsovassa vaihto Helsingin koneeseen ja jättiläismäiset viinaostokset lentokentältä. Mikolle apsinttia, itselle votkaa ja likööreitä. Nukahdin koneeseen jo ennen nousua, ihan helvetin puuduttava matka.

Warsaw

TERVE.

Kotiuduin Puolasta noin viikko sitten. Siisti, erinlainen, mutta myöskin hullun raskas reissu. Nähtiin ja koettiin muutamassa päivässä niin mielettömän paljon, että olen vieläkin vähän pää pyörällä. Mahtava maa! Aattelin kirjoittaa tänne pienen koosteen kaikesta tapahtuneesta.

Lähdettiin Puolaan 12.12. aamulla muistaakseni kympin aikaan. Junalla puksuteltiin Lappeenrannasta Helsinkiin jo päivää aijemmin ja yövyttiin Katan luona. Kata itse oli päivystämässä yliopistollisella eläinsairaalalla, mutta me Marian kanssa pelailtiin siinä ilta nintsikkaa ja toimittiin koirankusettajina. Mentiin aikaisin nukkumaan ja herättiin aamulla kasin aikaan toimittamaan aamuhommia ja jänskittämään. Kata tuli töistä kotiin ysin aikaan aamulla ja heitti meidät Helsinki-Vantaan lentokentälle.

Lentokentällä aamupala ihan ekaksi, brie-juustoleipää ja kahvia. Mulla oli ollut päässä mielikuva lentokentällä juotavista siidereistä, joten aloittelin päiväni pullollisella Bulmersia. Meidän lento lähti samalta portilta, jolta viime syksynä lensin katsomaan iskää sairaalalle. Istuin silloinkin tolla samalla tuolilla, samalla paikassa, samanlainen siideri kädessä, mutta aika paljon paskemmissa meiningeissä.

Lento Helsingistä Varsovaan kesti noin 2 tuntia. Tykkäsin LOT:sta, oikein kiva lentoyhtiö. Mukava palvelu ja siisti lentokalusto. Taisin nukkua miltei koko matkan Marian ihmetellessä maisemia nenä kiinni koneen ikkunassa. Kentällä napattiin laukut hihnalta ja marssittiin turisti-infoon kysymään helpointa keinoa päästä keskustaan. Bussi 175. Ostettiin 3,5 zlotylla bussiliput lentokentän kiskalta ja lähdettiin terminaalin eteen odottelemaan autoa. Ei ehditty polttaa edes tupakkeja, kumpikin pienissä aggressioissa siinä sitten. Jäätiin pois oikealla pysäkillä ja eka asia minä nähtiin, oli valtavan iso kulttuuripalatsi. Luultiin sitä eka kirkoksi ja oltiin vähä että öööö eissss hullu maa. Istuttin katukivetykselle, kaivettiin kartta taskusta ja yritettiin paikantaa Oki Doki-hostellia, josta oltiin varattu huone jo etukäteen. Löydettiinkin paikka ja lähdettiin tallustelemaan halki Varsovan keskustan. Löydettiin perille pienten suunnistushankaluuksien jälkeen.

Oltiin paikalla ennen check outia, eikä meidän huone näin ollen ollut vielä valmis. Jätettiin kamat matkatavarasäilöön, istuttiin tietsikalla tovi ja mietittiin järkevää toimintasuunnitelmaa. Päädyttiin siihen, että haetaan eka junaliput seuraavan päivän Varsova-Krakova-junaan ja käydään sitten syömässä. Ennen lähtöä saatiin kamatkin huoneeseen. Majoituttiin 6 hengen dormitoryyn, hinta oli noin 8€/yö/naama.

Jepjep. Junalipunostoprosessi olikin sitten pitkäkestoinen, piinaava, hermojaraastava. Jonotettiin puolituntia tiskille vain kuullaksemme, ettei kukaan osaa englantia. No. International-kassalle sitten. Seisoskelua, odotusta, kipeät polvet... Päästessämme tiskille, meille kerrottiin että olemme väärässä jonossa ja meidän on palattava jonottamaan kassoille, joille jo aikaisemmin tuhlasimme aikaamme. Kirjoitettiin paperille kaupunki, lähtöpäivä ja kellonaika, jolloin halusimme Krakovaan lähteä ja sen avulla saatiin ostettua liput. Kaikin puolin paskaa palvelua koko asemalla. Junamatkan piti kestää noin 3 tuntia, mutta tietysti myyjä heitti meidät junaan, joka ajoi väliä 5 tuntia. Kiitos kiitos kiitos <3.

Käytiin etsimässä Zlote Tarasysta ruokapaikka ja päädyttiin syömään Sphinxiin. Kiva mesta. Palvelu oli erinomaista ja menun sai enkuksikkin. Tarjoilijat olivat kielitaitoisia ja supermukavia. Ruokalista oli monipuolinen ja ateriat valmistuivat nopeasti. Maria söi jotain pastajuttua ja minä maistoin juustolla kuorrutettua kanaa ja ranskiksia. Isot annokset, hintaa yhteensä noin 11€.

Mitähän sitten. Käytiin kiertämässä parit vaatekaupat siinä ja todettiin, että shoppailumatkalle Puolaan ei kannata ehkä lähteä. New Yorkerissa, New Lookissa jne. hintataso ei juurikaan poikennut muista länsimaista.

Siitä sitten vanhaan kaupunkiin. Käpsyteltiin vähän hassuja reittejä ja tehtiin varmaan pari ylimääräistä mutkaakin. Varsova tuntui kyllä aivan turvalliselta ja mukavalta kaupungilta myös pimeän aikaan, vaikka pari Puolassa käynyttä ystävääni oli koittanut ennalta hieman kuumotella. Vanhassa kaupungissa oli tosi kauniit jouluvalot ja mukava tunnelma. Poikettiin intialaisessa kaupassa ja täydensin haaremihousuvalikoimaani kaksilla uusilla pöksyillä. Ehdittiin joulumarkkinoille vähän viime tingassa, niinpä osa kojuista oli jo sulkenut luukkunsa. Olihan siellä. No. Tunnelmallista ja hyvin... itä-eurooppalaista.

Paluumatkalla löydettiin aivan ihana rokkipaari, johon meidän oli tarkoitus vielä illan päälle lähteä mutta niiiiiin. Meikä oikeastaan nukahti samontein ku päästiin hostellille. Pari tuntia siinä nukuin, kunnes hieman virkosin. Jaloissa oli pienet rakot kävelystä ja uusista kengistä.

Koska olin nukkunut parin tunnin unet ja koomaillut aikani, en saanut yöllä unta. Mikon kanssa siinä soiteltiin ja yöllä saatiin joku afrikkalainen tyttö meidän dormyyn. Sammahdin jossain vaiheessa uudestaan ja puhuin unissani. Huusin Marialle sängystä "SE EN OLLUT MINÄ, SE OLI TUO KIRJA!".

Aamulla piti taas herätä vitun aikaisin. Rasitti eniten maailmassa. Luovutettiin huone ja lähdettiin aamupalalle starbucksiin. Leipää, iso pala porkkanakakkua, jättikupillinen kuumaa kaakaota ja Nirvava-kirjaa aamuluettavaksi. Käytiin myös ruokakaupassa hakemassa evästä junamatkaa varten. Käytiin parissa turistikaupassa siinä ja mentiin rautatieasemalle hyvissä ajoin odottelemaan.

Paska asema. Aivan hirveä. Opasteet... No, ei juurikaan nähty niitä. Juna-aikataulut printattuna parille keltaiselle paperille. Asematunneleissa oli muutama näyttö, mutta merkinnät niissäkin jotenkin älyttömän epäloogisia. Jooooo. Löydettiin oikea laituri, mutta jouduttiin silti miettimään että kummalta laiturilta meidän juna lähtee. Aikataulut eivät täsmänneet raiteiden näytöissä oleviin merkintöihin jne.

Vimppa kuva Varsovasta. Ostoskeskuksen kiva lasikatto. Päästiin junaan ja matka oli ihan ok. Jatkan päivittelyä Krakova-hommeleista. Nyt menen nukkumaan koska huomenna on paljon hommaa. Lähden yöjunalla Raaheen (siellä on kirsi ja mikko ja jenni jaaa äiti ja iskä ja kaikkia ihania huippuja <3) ja huomiselle on vielä aika paljon tekemistä. HEIPPA.