keskiviikko 22. tammikuuta 2014

Suomessa

Suomessa on kylmää, ankeaa ja steriiliä. Ensimmäisenä suomiaamuna heräsin siihen, kun säikähdin pimeyttä ja hiljaisuutta. Yhtäkkiä kaikki äänet ja lempeät auringonsäteet puuttuivat. Hullu tunne, ihan kuin olisi herännyt jostain tyhjiöstä, vaikka oikeasti se oli vain tyypillinen maanantaiaamu turkulaisessa lähiössä.

Eka päivä meni lamaannuksessa, niin kuin aina kun palaan onnistuneelta reissulta. Mietin sitä, miten hiton paljon aurinko ja lämmin ilmasto muhun vaikuttavat ja miten ihmisten kyyninen, suomalainen mentaliteetti ja elämään kyllästyneet kasvot katukuvassa imevät musta mehut ihan hetkessä. Minä kyllä tykkään kotimaastani, mutta ei minulla ole siihen sellaista suhdetta kuin monella muulla. Minulle ei sovi tämä kulttuuri eikä ilmasto, se jyrää minut alleen!

Olen yrittänyt täyttää arkea kaikella kivalla. Lukenut swahilia ennen näkemättömällä intensiteetillä ja päässyt taas opiskelun syrjään kiinni. Kävin myös maksamassa kirjastolaskun pois ja hain muutaman todella mielenkiintoisen kirjan luettavakseni. Mulla on ihan hirveä inspiraatio kaikkeen, enkä halua enää vain tuijotella tietokoneen näyttöä ja kuluttaa aikaani turhuuksiin.


Toinen asia, mistä oon kamalan innostunut on oma hyvinvointi. Tuntuu jotenkin, että tän synkän talven keskellä mun kroppa oikein janoaa kaikkea värikästä ja tuoretta! Kävin siis eilen ruokakaupassa ja ostin kaikkea kivaa, josta ajattelin kehitellä kivoja reseptejä. Mä en halua enää palata työpaikan laitossafkaan, kun se tekee olon niin tukkoiseksi. Mun uuden vuoden lupaus onkin, että mun täytyy enemmän kuunnella itseäni. Lopetin tupakanpoltonkin ja toistaiseksi olen ihan tyytyväisenä lussutellut nikotiini-inhalaattoria.



Mikään cityhippi musta ei ole tulossa. Afrikka vaan teki mulle niin hyvää ja sai keskittymään juttuihin, joihin on jo pitkän aikaa halunnut fokusoitua. Ihana fiilis rakennella tulevaa, mulla on niin oikee suunta!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti