tiistai 11. marraskuuta 2014

Mieli virkea, kroppa hajalla

Miten raihnainen voi ihminen olla? Mulla on polvet ruvella, jalat taynna haavoja ja nielurisat tulehtuneet. Kaksi viikkoa sitten meilla oli grillijuhlat, joiden paatteeksi lahdettiin vapaaehtoistyontekijoiden kanssa Malindiin laulamaan karaokea. Hyppasin taksista pois ja kavelin pimeaa kadun vartta baarin ovelle, kun yhtakkia leikattu jalkani humpsahti reitta myoten viemarikaivoon jonka kansi oli rikki. Molemmat polvet ja kammenet aukesivat ja tilanne oli todella koominen. 

Kaksi edellista paivaa meidan aasimme on pyrkinyt erityisen ahkerasti pois aitauksestaan ja olen jahdannut sita mita kummallisimpiin vuorokaudenaikoihin saadakseni sen pysymaan narun nokassa. Aasijahdin tiimellyksessa olen ilmeisesti onnistunut astumaan ohdakkeen paalle, koska nyt mun kantapaani on taynna piikkeja ja haavat ovat tulehtuneet niin, etta mun on vaikea astua.

Ja sitten tama mun kurkkuni. Viikon ajan mun korvat ja nielu ovat olleet todella kipeat, mutta muita flunssan oireita ei ole. Nieleminen, syominen ja puhuminen on ollut vaikeaa. Yksi ilta kurkkasin suuhuni taskulampun kanssa ja huomasin, etta mun nielurisat ovat todella turvonneet ja etta niissa on valkoisia laikkuja. Onneksi meidan aiska on sairaanhoitaja ja osasi neuvoa mulle oikeat dropit, jotka hain apteekista. Inholla ja kauhulla ma odotan saavani jonkun kamalan kurkkupaiseen, josta eroon hankkiutuminen tassa ymparistossa on taas yksi raksi seinaan...

Kroppa lagaa, mutta onneksi tukka on hyvin. Lauantaina melkein kaikki talon asukkaat olivat kuka missakin ja ma laitatin hiukseni. Istuin 6,5 tuntia letitettavana. Mulla on sellainen olo, etta oon paljon enemman oma itseni letit paassa. Hiukset ovat kylla aikamoinen hyypiomagneetti ja kadulla mulle huudellaan "HEY RASTA!". Vedan puoleeni viela entista enemman huumediilereita ja hamarahemmoja kuin ennen.


Hanna tulee Tansaniaan huomenna ja viikonlopuksi me lahdetaan Arushaan! Arushassa jarkataan joulumarkkinat, joihin Hanna menee myymaan decoupage-hommeleitaan. Buukkasin meille mokin paikasta, jonka nimi on L'oasis Lodge. Itseasiassa mesta on sama, jossa oltiin tyttojen kanssa meidan rilluttelureissulla. Paikassa on uima-allas, ihana ravintola ja tosi kiva tunnelma! Samalla ajattelin treffata Alikoa, jonka tunnen jo ekalta Tansanian reissultani. Tutustuttiin Alikon kanssa vunna 2011 Sansibarilla. Tammikuussa tavattiin uudestaan pikaisesti ennenkuin hyppasin lauttaan ja nyt ollaan tavattu pari kertaa, kun Aliko on muuttanut Suomesta takaisin Tansaniaan ja saanut tyopaikan jostain Arushan yliopistosta. Musta on tosi hauska ajatus, etta satunnaiset kohtaamiset Afrikan mantereella ovat muuttuneet ihan oikeaksi kaveruudeksi.

Mulla on kaukokaipuu ja tuntuu vaikealta olla paikallaan. Vaikka tykkaan Moshista tosi paljon, mun tekee mieli lahtea pienelle seikkailulle. Ensin ajattelin lahtea Ruandaan, mutta koska maan viisumikaytannot ovat mulle viela hieman epaselvat, ajattelin saastaa sen reissun kevaalle. Sen sijaan Fastjet lentaa halvalla Dar es Salaamista Lusakaan, jonna ajattelin tehda muutaman paivan mittaisen reissun taman kuun lopulla ennen Karoliinan tuloa. Mulla on tosi vahva tunne siita, etta mun taytyy tehda taa matka, nahda Victorian putoukset ja uida Delvis Poolissa. Jotenkin kuitenkin emmin lippujen varaamisessa, kun tuntuu etta koko joulukuu on yhta rahan menoa kun on UV Sansilla ja Miian ja Karoliinan kylailyt. Kai mun taytyy lopettaa empininen ja aloittaa elaminen!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti