Whooops. Edellisestä päivityksestä onkin jo aikaa ja mä ajattelin vihdoin ja viimein nakata tänne kuvat tutustumisesta kahviplantaasille ja retkestä vesiputouksille. Shainan häiden jälkeen on sattunut ja tapahtunut ja oon päässyt työni puolesta osallistumaan kaikenlaisiin kivoihin juttuihin. Lisäks tehtiin Erjan ja Ellun kanssa pari omatoimirilluttelureissua Arushaan, joka on siis Pohjois-Tansanian suurin kaupunki ja sijaitsee noin 80 kilsan päässä Moshista länteen.
Arki täällä on ihanan rauhallista ja työtahti tansanialaisen leppoisa. Hanna on tällä hetkellä Suomessa ja mä pyörittelen papereita yksinäni toimistossa. Kolmen viikon päästä mä pääsen muuttamaan mun pikkuhuoneesta takapihalla olevaan mökkiin ja saan mun ihanan ja parhaan suomikämppikseni kyläilemään!
Mutta sitten itse asiaan, eli Coffee Tourille! Syötiin tyttöjen kanssa aamupalat talolla, jonka jälkeen pakkauduttiin talon Vaniin ja lähdettiin Cleverin kyyditsemänä kohti Materunia. Materunin kylä sijaitsee hieman korkeammalla kuin Moshi ja ympäristö oli paljon vehreämpi kuin Moshin karun kaunis keskusta.
Kahviviljelmillä tuotetaan siis luomukahvia ja kaikki tehdään ei-mekaanisesti. Kahvipavut kasvavat banaanipuulehvästöjen keskellä, josta ne poimitaan. Huonot pavut erotellaan hyvistä käsin veivattavalla härvelillä, jonka jälkeen ne kuivataan auringossa ja kuoritaan käsin nuijimalla. Pavut erotellaan kuorista sihtaamalla ne käsin. Kahvipavut paahdetiin muuripadassa, jonka jälkeen ne nuijitaan kahvinpuruiksi, jonka jälkeen niistä voi keittää makuhermoja kutkuttelevaa luomukahvia. Tilasin pari pussukkaa kahvia ystävilleni, jotka Suomen päässä harrastelevat erinlaisia kahveja!
Kahden kahvikupillisen jälkeen oltiin täynnä energiaa ja valmiita vaeltamaan Materunin vesiputouksille. Reitti oli paikoittain tosi liukas ja vaikeakulkuinen ja mua jännitti ihan hulluna mun polven puolesta. Mietin fyssarin ja lääkärin ohjeistusta siitä, kuinka mun pitäisi muistaa ehdottomasti välttää epätasaista kävelyalustaa vielä jonkinaikaa ja yritin pysyä pystyssä liejuisella kinttupolulla. Samainen ohjeistus palasi mieleeni lauantaina, kun Moshin pimeällä kadulla kävellessäni onnistuin astumaan auki olevaan viemärikaivoon ja leikattu jalkani humpsahti sinne reittä myöten…
Maisemat matkalla Materunille olivat ihan mielettömät. Mä usein unohdan tän arjen ja muiden suomalaisten ihmisten keskellä, että oon edes ulkomailla ja tällaisina hetkinä se aina muistuu mieleen. Mun kunto on ihan paska ja puuskutin puoli matkaa ihan punaisena joukon hännillä. Vesiputous oli tietty ihan sairaan hieno, vaikka näyttääkin valokuvassa ihan säälittävältä lirulta. Tytöt kävivät pulahtamassa hyytävän kylmässä vedessä, mutta minä ja valtaosa meidän porukasta tyydyttiin katselemaan touhua hieman etäämpää.
Eipä mulla muuta tällä kertaa! Olipa kiva kirjoitella, palaan pian asiaan! <3
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti