Zoo Keeper Mittens ja herääminen

Väsyttää. Ei mikään erityinen, vaan elämä itsessään. Syyspäivät puuroutuvat epämiellyttäväksi harmaaksi massaksi ja jossain siellä kaiken keskellä olen minä. Eilen huomasin työpäivän jälkeen purreeni koko päivän hammasta yhteen niin, että yöllä kotiin tullessa pää oli kipeä. Täältä on päästävä ulos.

Eilen lähdin purkamaan tätä huonojen fiilisten möykkyä ja hoksasin, että mun on palattava ihan perusasioiden ääreen. Oltava enemmän tietokone (lue facebook) kiinni ja kirja auki. Herätessä katsottava jotain muuta, kuin älypuhelimen näyttöä. Syötävä värikästä ruokaa arkisin työpäivän ankean laitosruoan sijaan. Liikuttava lempeästi ja omaa kroppaa kuunnellen. Nähtävä vaivaa asioiden eteen. Aloitettava taas tekemään juttuja omin käsin. Kirjoitettava. Seikkailtava. Päätettävä itse, milloin olen osa sosiaalista mediaa sen sijaan, että roikkuisin linjoilla koko ajan. Luettava enemmän lehtiä ja kuormitettava vähemmän itseä typerillä videopätkillä ja huonoilla uutisilla. 

Tämän päivän aloitin eri tavalla. Katoin itselleni pöydän, keitin puuroa ja teevettä, kuuntelin säätiedotuksia paikallisradiosta ja heräsin rauhassa. Poltin savukkeen, kääriydyin vilttiin ja katsoin ylen aamuohjelmia. Neuloin pari keskeneräistä projektia loppuun ja tein punajuurikeittoa. Puhelinta en ole vilkaissutkaan, facebook on offlinessa. Tällä tavalla minä haluan elää. Feels Good Man!