Viime keväänä päätin hankkiutua eroon melkein valkoiseksi blondatusta hiirenhännästäni ja menin kampaajalle. Muutoksen tarve oli hirveä ja niinpä annoin kampaajan värjätä hiukseni melkein mustaksi vaikka olin teini-iän jälkeen vannonut, etten enää KOSKAAN hanki itselleni tummaa tukkaa.
No. Siinä sitä sitten oltiin - värjäyskierteessä. Mun oma hiusväri on aika vaalea ja juurikasvu tummassa tukassa jo muutaman viikon jälkeen jäätävä. Ei ole kovin ylentävää, kun tumma hius näyttää leijuvan kaljun päänahan päällä. Siispä tiistaina peiliin tuijotellesani päätin, että nyt saa riittää. Hiusten värjääminen on kallista ja vittumaista.
Eilen istuinkin sitten melkein 4 tuntia kampaajan tuolissa. Ensin hiukseen tehtiin värinpoisto, sitten siitä leikattiin kuollutta latvaa 5 cm pois ja sen jälkeen siihen lätkäistiin vielä kylmän sävyinen hiusväri taittamaan pois värinpoiston jättämää keltaisuutta. Tää on aika lähellä mun omaa hiusväriä, eikä tarvitse enää parin värikorjailun jälkeen tunkea siihen mitään kalliita värikemikaaleja. En myöskään leikkauttanut hiuksiin mitään mallia, jota joutuisi ylläpitämään. Toistaiseksi mun tukkani saa kasvaa ja rehottaa villinä!
Täsä mää olen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti