Reissumpäälä

Tehtiin Luin kanssa pieni road trippi tuossa männäviikolla ja hurattettiin noin 1500 kilsaa etelään. Luilla oli työreissu Mbingaan ja minä puskin mukaan, kun en ole Tansaniasta nähnyt muuta kuin tätä aika kehittynyttä ja vaurasta pohjoisosaa. Lisäksi olen haaveillut näkeväni Njassajärven aina siitä saakka, kun luin Merja Mähkän kirjan "Ihanasti hukassa, jossa Merja hypettää järven kauneutta. Sain Luin ylipuhuttua ajamaan vielä Mbingasta Njassajärven rannalla sijaitsevaan Mbamba Bayhin.

Viime lauantaina herätyskello soi 04:00 ja 04:30 oltiin jo matkassa. Ekat pari tuntia vettä satoi kaatamalla, oli pimeää ja kylmää ja mahdoton ajaa nopeampaa kuin seitsemääkymppiä. Mussutettiin autossa mun tekemiä pekoni-kolmioleipiä ja hurruuteltiin Arushan läpi ihan unenpöpperössä. Ohitettiin Tarangire ja nähtiin myös Lake Manyara, mutta tällä kertaa ihan toiselta puolelta kuin yleensä. 

Reitti

Lounastauko pidettiin Tansanian pääkaupungissa Dodomassa, joka on pikkuruinen mutta tosi nätti paikka ja sijaitsee ihan keskellä Tansaniaa. Dar es Salaam on Tansanian talouselämänkeskus, mutta hallinnolliset rakennukset on päätetty sijoittaa maan keskiosaan, jotta sodan syttyessä niihin ei päästä meriteitse käsiksi. 

Dodoman katukuvassa on kauniisti edustettuna sekä Kristinusko että Islam. Siellä sijaitsee Tansanian suurin ja koko Itä-Afrikan toiseksi suurin moskeija, Gaddafi Mosque. Ihan Dodoman keskustassa on myös Dodoman Katedraali, joka mataline rakennuksineen ja kupolikattoineen menisi ihan moskeijasta, ellei kupolikaton päällä killuisi kristinuskon merkkinä risti.

Toimitusjohtaja Bonzon ratissa

Dodomasta ajettiin Iringaan pitkin käärmemäisesti kiemurtelevia vuoristoteitä. Vuoren rinteillä paikalliset heimot kasvattivat auringonkukkia, maissia ja ananasta. Nähtiin myös hassuja kivimuodostelmia, joista minun täytyy ottaa enemmän selvää maantieteilijäystäväni kanssa.

Se joka ei usko, että Tansaniassa voi olla kylmä, ei ole ollut Iringassa tai Njombessa. Nukuin kolitsihousut, neule, sukat ja villasukat jalassa ja tarvitsin silti kaksi masaivilttiä taretakseni. Lämpömittari näytti 20 lämpöastetta, mutta 1550 metrin korkeudessa se tuntui hyytävältä

. 

Iringa oli aika booring. Ennen nukkumaanmenoa syötiin paskinta intialaista ruokaa ikinä. Aamulla lähtö vähän venyi, sillä Lui oli muiden tansanialaisten miesten tapaan herännyt jo aamuyöllä hurmioitumaan nyrkkeilyn kuumimmasta matsista ja meikä heräili hotellin aulasta kuuluviin karjahduksiin ja kannustushuutoihin.

Järvi

Iringasta ajettiin Songeaan, joka on hyvin pieni kaupunki keskellä ei mitään. Pari tuntia etsittiin apteekkia, ravintolaa ja kelpoa majoitusvaihtoehtoa, kunnes minä vihdoin sain antibioottini ja Luis ruokansa. Löydettiin tosi hyvä paikallinen ruokapaikka, josta sai aivan huippua kanaa ja nautaa. Sieltä meidät neuvottiin kivaan hotelliin, josta saatiin mukavat huoneet. Mulla oli tosi kipeä pää ja makasin pitkään huoneessa hiljaisuudessa ja pimeydessä. 

Nukuin tosi hyvin, mutta aamulla heräsin epävireisempään azamiin ikinä. Joku papparainen siellä mineraatissa yritti jotain korista, mutta en saanut sen vertaa selvää, että olisin kuullut edes sanoja Allahu Akbar.

Moottoritie on kuuma

Aamulla lähdettiin Songeasta Mbingaan aika aikaisin. Luilla oli edessään työpäivä ja kamerahommia. Ostettiin matkalta mandazeja, eli tansanialaisia munkkeja aamupalaksi hintaan 0,05 euroa kappale. 

Mbingassa istuin lähinnä autossa. Mbinga on Tansanian suurimpia kahvintuottajamestoja ja Luis kävi muutamalla kahvifarmilla kamerahommissa. Katselin leffaa koneelta ja välillä käytiin syömässä jonkinlainen buffa. Buffetti syrjäseudulla tarkoittaa lähinnä erilaisia kanan ja lehmän osia paloiteltuna ja tarjoiltuna hotpotista. Kylkiäisenä tulee yleensä riisiä, ruokabanaania, feikkipinaattia, papuja ja chiliä. Ruoan jälkeen Luis jatkoi töitään ja minä kuolin tylsyyteen, mutta pian päästiin itseasiaan, nimittäin…

MBAMBA BAYHIN!!!!!

Mbamba Bay sijaitsee 65 kilsaa Mbingasta Malawiin päin. Tie on päällystämätön ja kuoppainen rough road, mutta vitsi mitkä maisemat! Haluttiin perille ennen auringonlaskua, joten ajettiin omasta mielestämme tosi nopeaa, mutta taitettiin matkaa silti vähän yli pari tuntia. Jarrut haisivat ja välillä ajettiin pelkkää käsijarrua käyttäen. Hullu tie. Välillä nähtiin Njassajärvi horisontissa häämöttämässä ja hämmästeltiin tyyppejä, jotka oikeasti olivat ihan yhtä mustia kuin kongolaiset.

Maisemia

NJASSAJÄRVI 

Mbamba Bay oli IHANA!!! Rannan karkea hiekka, auringonlasku, hippasen karibialaiset vibat, ei sähköjä, ei huutavaa musiikkia, ei autoja, ei pakokaasuja. Pelkkää hiljaisuutta. Rakastuin Mbamba Bayhin ja haluaisin mennä sinne takaisin. Aivan MAHTAVAA, en voi sanoin kuvailla, mutta todellakin mun lempparipaikkani Tansanissa tähän asti! Menkää kaikki Mbamba Bayhin!

Seuraavana päivänä lähdettiin sitten ajamaan takaisin päin. Paluumatkasta ei juuri ole kerrottavaa. Ajettiin kotiin yhdellä pysähdykellä ja yövyttiin Iringasta, josta kaahotettiin seuraavana päivänä takaisin Moshiin hullunkyytiä. Oli reissuväsymystä, selkäkipua ja pientä molemmin puoleista vitutusta töihinpaluusta ilmoilla, joten autossa oli aika hiljainen tunnelma.

Mutta vitsi mikä reissu. Moshiin palatessa oli hassua tulla TVL-talon sijasta omaan kotiin ja laittaa matkan varrelta ostetut matot lattiaan ja kokata omassa keittiössä.